Mahdollisesti
Juutinen Jöns
|
Ilmeisesti
Peter Jönsson
Hänen nimestään tulee talon nimi Pietarila
|
Tuomas Pekanpoika
a. Pudasjärvi Pudasjärven kylä Pietarila
|
Kynsijärvi Matts Thomaanpoika
s. 1618 Pudasjärvi Kurkikylä Kynsiperä
k. 6.3.1718 Pudasjärvi
a. Pudasjärvi Kynsiperä Kynsijärvi
p. Parkkinen Walborg Staffanintytär
s. 1619
k. haud. 8.7.1697 Pudasjärvi
Matti oli kotoisin Pudasjärven pitäjän ja kylän
Pietarilan talosta. Kynsijärven talo on korkealla törmällä.
Korkea rinne on lapinkielellä luohka. Tästä tulee
nimi Luokkanen. Kynsijärvi = Luokkanen. (Paavo Lohvansuu)
h. 15.6.1718 Pudasjärvi
Matts Thom son Kynsijerfvi
100 åhr gl
h. 8.7.1697 Pudasjärvi
Walborg Staffans dr Kynsijerfvi
YNSIJÄRVEN TALO SAMAN SUVUN HALLUSSA YLI 300 VUOTTA
Kynsijärvi on Posion vanhimpia taloja. Matti Tuomaanpka sai perustamisluvan
1675. Matin sanotaan tulleen Pudasjärven Kuren kylästä,
mutta hän on asunut Pudasjärvenkylän Pietarilan talossa
ja luultavasti syntynytkin siellä, sillä Matin isoisä Pietari
Juttinen (lienee Juutinen) asui jo Pietarilassa jo 1600 -luvun alussa.
Talo sai nimen Pietarin mukaan. Matti kuoli Kynsijärvellä 1718,
100 -vuoden ikäisenä, joten syntymäaika olisi ollut 1618.
Paavo Lohvansuun tutkimuksen mukaan Matti Kynsijärvi oli joutunut
Kynsijärveltä saakka Iin käräjille 1709 todistajaksi
Antti Heikipka Törrön ja Erkki Paulinpka Riekin väliseen
riitajuttuun kalastusvesistä. Tämän käräjätuomiokirjan
mukaan sanoi Matti Kynsijärvi asuneen Pietarilan talossa paljon aikaisemmin
tätä käräjätilaisuutta.
Kynsijärvellä on asunut jo 13 polvea samaa sukua suoraan polvesta
polveen. Talo on saanut sukuviirin sen ansiosta, että Kynsijärven
talo on ollut yli 300 vuotta saman suvun hallussa.
Viimevuosisadalla on Kynsijärven talossa ollut suuri karja; parhaimmillaan
yli 30 lehmää ja 7 hevosta, suuri lammaslauma yms. karjaa. Herastuomari
Matti isäntä kulki Oulussa joskus viidellä hevosella kauppamatkoilla.
Itse hän ajoi sanireellä ja toiset kuormareellä. Tavan mukaan
Oulusta tuotiin viinaa tullesaan kotiin. Matti isännällä
oli sitä kuulemma kahdeksan litran tynnyri mukana. Riistamaat Kynsijärvellä
ovat erinomaiset.
Ensimmäinen maantie saatiin Kynsijärvelle 1935 Oulu-Kuusamon
tiestä Kostojärven suunnasta. 1939 rakennettiin Raistakan tiestä
maantie. Tieyhteys Kuloharjusta Kuolioon pysähtyi sota-ajaksi Kynsijärvelle.
Noin 250 vuotta kuljettiin Kynsijärvelle kesäisin vesireittejä
pitkin ja talvella pitkin selkosia.
Jonkinlaista kauppaa harjoitti jo viimevuosisadalla Matti Kynsijärvi.
Kauppaa on pienemmässä määrin harjoittaneet Kynsijärven
isännät kautta aikain.
Kynsijärven seutu kelpaa kauneutensa puolesta turistikohteeksi,
varsinkin kesän aikana. On kaunista vaaraa. On kauniita järviä
ja kauniita taloja ja kesällähän kauniita ilmoja.
Lähde: Lapin kuriiri keskiviikkona 22.1.1986/ Osmo Kuha ja Sari
Heimonen, Muhos sekä Paavo Lohvansuu Pudasjärvi
Paavo Lohvansuu ja Eino Polojärvi Kynsijärvellä 17.7.2009.
Kuva Jaakko Jurvansuu
|
Kynsijärvi Christer Matinpoika
s. 1637 Pudasjärvi
k. haud. 4.9.1735 Pudasjärvi
a. Pudasjärvi Kynsiperä Kynsijärvi
k. Dnica Judica (2. sunnuntai ennen pääsiäistä)
1735 h. 4.9.1735 Pudasjärvi
Christer Kynsijärvi
ungefär 98 åhr gammal
2.p. Tervola Margeta Michelintytär
s. 1627
k. 16.11.1735 Pudasjärvi
k. 16.11.1735 h. 2;de Juldagen (toinen joulupäivä) 1735
Pudasjärvi
Margeta Michels dotter Kynsijärvi
108 åhr gl |
|
Vuoden 1735 kuolleissa ja haudatuissa on ensimmäisenä Christer
ja viimeisenä hänen toinen puolisonsa Margeta Kynsijärvi
|