Pelttarista Presidentinlinnaan


Kuvan lähde Wikipedia

I Klemetti Kirmanen
Vuonna 1549 Lauri ja Klemetti Kirmanen olivat Suur-Savossa Mikkelin seudulla. Klemetti Kirmanen ilmestyi Haukiputaan pitäjän Ylikiimingin kylään 1560-luvun alussa. Klemetillä ei ollut verotaloa, mutta hän on henkikirjassa. Klemetti oli todennäköisesti satulaseppä ja vyöntekijä. 

KIRMANEN Karjalainen sukunimi (Sortavala, Uukuniemi), jota tavataan Savostakin 1500-luvulta. Nimi pohjautunee ristimänimeen German (Herman), josta karjalaiset tunsivat myös muodon Kerma. Satakunnassa 1500-luvulla esiintynyt Kirmoij ja Perniössä 1405 kirjoihin pantu Erik Kirmos yhdistynee roomalaiskatolisen kirkon pyhimysnimeen Germanus.
 

II Lauri Klemetinpoika Pelttari
Lauri syntyi noin 1561. Hän tuli vuonna 1617 nykyiseen Pudasjärven Jongun kylään Tapani Hiltuselta autioksi jääneeseen taloon, jonka nimeksi vakiintui Pelttari. Hän asui Pudasjärven pitäjän silloisessa Sotkajärven kylässä neljännesmanttaalin, vuodesta 1648 alkaen puolen manttaalin tilalla. Lauri oli Pelttarin isäntänä noin vuodesta 1618 1640-luvun alkuun saakka. Kylä on nykyisin Jonku.
 
III Matti Laurinpoika Pelttari
Matti syntyi noin 1615. Hän oli Pelttarin talon isäntänä noin 1647-1667.
 
IV Erkki Matinpoika Pelttari
Erkki syntyi Pelttarin talossa vanhimpana lapsena. Hän oli Pelttarin isäntänä vuodesta 1669 lähtien. Erkki kuoli noin 1679. Erkin vaimo oli Marketta Taavetintytär. Marketta haudattiin Pudasjärvellä 18.8.1807. Marketta ilmoitti miehensä perinnönjakotilaisuudessa 16.11.1681 synnyttäneensä 11 lasta. Heistä tiedetään seitsemän. Marketta sai kunnioituksena hopeamaljan, mutta myöhemmin käräjillä häntä varoitettiin hukkaamasta sitä.

"Kuolleen Erich Matinpoika Pelttarin jälkeen jäänyt leski vaimo Margeta Davidintytär valitti suurta vaivaa ja ahkeruutta, kun hän on 25 vuoden ajan talossa tehnyt työtä ja synnyttänyt 11 lasta. Siis antoivat perilliset hänelle kuolleen äidin friisiläistä kangasta olevan hameen ja yhden verkaryijyn sekä kureliivit ja lisäksi ne vaatteet, jotka hänen miehensä oli hänelle lahjoittanut ja vielä hänen kihlajaislahjansa hopeisen 10 luodin painoisen kulhon kunnioituksena, mihin hän oli tyytyväinen." 
 

V Matti Erkinpoika Pelttari, myöh. Piira ja Raumala
Matti syntyi noin 1656 Pudasjärvellä. Matin vaimo oli Marketta Antintytär Veteläinen Pudasjärven Ypykkäjärveltä. Matti osti vuonna 1686 Piiran talon Sotkajärven kylästä. Matti muutti Piirasta vuonna 1712 saman kylän Liikanen-Perätaloon ja sieltä vuonna 1719 Oulunsalon pitäjän Raumalaan Nro 6, jossa hän kuoli ja haudattiin 26.5.1731 Oulunsaloon. Marketta kuoli Raumalassa 23.4.1738 ja haudattiin Oulunsaloon.
 
VI Juliana Matintytär Pelttari
Juliana syntyi Pudasjärven Jongun Piirassa 18.6.1702. Hän muutti vanhempiensa kanssa Oulunsalon Raumalaan. Juliana vihittiin 18.12.1728 Oulunsalon Ängeslevän kylässä avioliittoon vuonna 1697 syntyneen Antti Jaakonpoika Kaakisen kanssa. Antin kotitalon nimi oli Säisä. Antti onkin Säisän suvun vanhin tunnettu kantaisä sukuseuran historian tietojen mukaan. Antti oli alun perin Kaakisen sukua. Sukunimenä on Säisän ohella myös Mankinen, Juliana ja Antti asuivat ensin Antin kotona Ängeslevän Säisässä Nro 23 ja sitten Paltamon pitäjän Koutaniemellä, jossa Antti kuoli ja haudattiin 14.4.1751 Paltamoon luultavasti Paltaniemen hautausmaalle, sen vanhaan osaan tai vieläkin olemassa olevan kuvakirkon lattian alle. Juliana asui vielä Paltamon pitäjän Huovilassa Nro 15 vanhimman poikansa, 1724 syntyneen Matin luona, jossa hän kuoli 8.2.1781 eli 30 vuotta miehensä kuoleman jälkeen.
 
VII Juliana Antintytär Mankinen
Juliana syntyi vuonna 1744 Paltamon pitäjän Koutaniemellä Säisänä, mutta vihittiin Mangitarena eli Mankisena. Kylä on Oulujärven rannalla ja kuuluu nykyisin Kajaanin kaupunkiin. Juliana meni 23.3.1761 naimisiin Heikki Yrjönpoika Tervosen kanssa. Heikki oli syntynyt 2.5.1740 Paltamon pitäjän Ristijärven kylässä. Juliana ja Heikki asuivat nykyisin Kajaanin kaupunkiin kuuluvan Mainuan kylän Antikkala Nro 4 talossa. Juliana kuoli 8.7.1823 Mainualla ja Heikki 18.11.1802 samoin Mainualla. Heillä oli ainakin 14 lasta.
 
VIII Anna Heikintytär Tervonen
Anna syntyi Paltamon pitäjän Mainuan kylässä Antikkala Nro 4 talossa 4.2.1774. Hän avioitui 26.12.1796 Kajaanin kaupungin Lehtovaaran kylässä Pekka Matinpoika Huttusen kanssa. Pekka oli syntynyt 3.1.1774 Paltamon pitäjän Mainuan kylässä Ronkaala Nro 8 talossa. Pekan isä Matti oli vuonna 1752 syntynyt sotilas, joka asui perheineen mm. Mainuan kylän Kivimäessä. Pekan äiti oli vuonna 1746 syntynyt Marketta Tervonen. Mainuan kylä kuuluu nykyään Kajaaniin.
Anna ja Pekka asuivat aluksi Kajaanin kaupunkiin jo silloin kuuluneessa Mainuan kylässä, jossa heille syntyi 20.2.1797 poika Matti, ja Lehtovaaran kylässä, jossa heille syntyi 25.2.1799 tytär Anna Reeta. Noin vuonna 1799 he muuttivat Kiuruvedelle Lapinsalmen kylään ja sieltä Luupueen kylään Leppikangas Nro 4 uudistilalle. Luupueella heille syntyi ainakin viisi lasta. Leppikankaan uudistilalta he muuttivat vuonna 1840 Iisalmen maaseurakuntaan Salahmi Nro 2 Nygård tilalle poikansa Matin luo. Pekka kuoli Salahmissa 11.9.1849. Anna kuoli myöhemmin.
 
IX Anna Reeta Pekantytär Huttunen
Anna Reeta syntyi Kajaanin kaupungin Lehtovaaran kylässä 25.2.1799 ja muutti vanhempiensa mukana Kiuruvedelle. Anna Reeta meni Iisalmen maaseurakunnan Nissilässä 3.7.1824 naimisiin Mikko Juhonpoika Rythin kanssa. Mikko asui lampuotina eli vuokratilallisena Nissilän tilalla Nro 1 Postila-nimisessä talossa. Talo kuului Niilo Paavonpoika Nissiselle. Myös Mikon vanhemmat asuivat Postilassa. Anna Reetalle ja Mikolle syntyi Nissilässä ainakin kahdeksan lasta. Vuonna 1838 Anna Reeta ja Mikko muuttivat Piippolaan mukanaan 15.10.1838 annettu muuttotodistus. Anna Reeta kuoli 12.12.1860 ja Mikko 23.10.1888 molemmat Piippolassa.  Katso Irja Leinon teos Ryytyn suku II osa.
 
X Reeta Mikontytär Ryth
Reeta syntyi Iisalmen maaseurakunnan Nissilässä Nro 1 14.3.1828. Hänen ensimmäinen 31.12.1850 vihitty aviomiehensä oli Piippolassa 8.4.1822 syntynyt Lauri Aho-Eskola. Lauri kuoli 8.2.1866. Reeta meni toisiin naimisiin 10.3.1869 Juho Karjalaisen kanssa. Juho kuoli 4.4.1882 ja Reeta vasta 19.7.1916 Piippolassa.
 
XI Iikka Laurinpoika Eskola
Iikka syntyi Piippolasaa 30.7.1856 Reetan ja Laurin lapsena. Hän muutti vuonna 1879 Piippolasta Kuusluotoon. Hän oli lukkari ja kanttori-urkuri. Iikka vihittiin avioliittoon Merimaskussa 7.4.1881 Sofia Fredrika Nälsälän kanssa. Sofia oli syntynyt Merimaskussa 3.3.1861. Hän oli ammatiltaan kätilö Lokalahdessa. Sofia kuoli Vahdossa 1.6.1928. Iikka itse kuoli jo 23.12.1888 Pulkkilassa.
 
XII Hymni Sofia Iikantytär Eskola
Hymni Sofia Eskola syntyi 18.3.1884 Piikkiössä ja kuoli 17.2.1934 Turussa. Ammatiltaan hän oli liinavarastonhoitaja. Puoliso oli Loimaalla 1.7.1881 syntynyt Juho Koivisto. Juho oli puuseppä ja kirvesmies. Hymni kuoli 17.2.1934 ja Juho 9.2.1965. Molemmat kuolivat Turussa.
 
XIII
Mauno Henrik Koivisto
Mauno Henrik Koivisto syntyi 25.11.1923 Turussa. Hän on Suomen yhdeksäs presidentti. Virassa hän oli 1982–1994 minkä lisäksi hoiti presidentin tehtäviä vuoden 1981 lopulla Urho Kekkosen ollessa sairautensa vuoksi estyneenä. Hän on myös entinen pääministeri. Hän oli tasavallan presidenttinä kaksi perättäistä kautta 1982–1994. Pääministerinä Koivisto toimi vuosina 1968–1970 ja uudelleen 1979–1982, yhteensä 1764 vuorokautta. Pääministerinä hän on Suomen viidenneksi pitkäaikaisin. Puoliso Taimi Tellervo Kankaanranta ja tytär Assi. (Lähde Wikipedia)